Ikääntyvien lähiöasukkaiden liikkuminen ja sen edistäminen

Non peer reviewe

Liikunta- ja urheiluseurojen taloudellinen tuki harrastavien lasten ja nuorten perheille : Selvitys tukikäytännöistä

Tässä selvityksessä tarkastellaan, millaisia taloudellisia tukikäytäntöjä liikunta- ja urheiluseuroilla on harrastavien lasten ja nuorten perheille. Selvitys toteutettiin vuoden 2023 aikana. Aineistona ovat 1) liikunta- ja urheilujärjestöjen (n=13) haastattelut, 2) urheiluseurojen (n=15) haastattelut, 3) urheiluseuroille suunnattu tiivis kysely (n=155) sekä vuonna 2023 seuratoiminnan kehittämistukea saaneet hankkeet, joissa oli toimenpiteenä vähävaraisten tukea (n=138). Yleisimpiä taloudellisia tukikäytäntöjä olivat erilaiset maksujärjestelyt, joilla pyrittiin helpottamaan perheiden taloudellisia vaikeuksia. Rahallista tukea jaettiin yleisemmin seuran toimintamaksuihin tai varustehankintoihin. Tuelle oli harvoin tiukkoja kriteereitä, sen sijaan taloudellisia haasteita kuvattiin vapaamuotoisesti. Usein taloudellisiin haasteisiin liittyi perheen tilanteeseen tai rakenteeseen liittyvä tekijä, muun muassa työttömyys, sairastuminen, monilapsisuus tai muu vastaava seikka. Haastatellut järjestöt ja seurat arvioivat, että joissain tapauksissa taloudellinen tuki voidaan kokea leimaavaksi, mikä taas vaikuttaa sen hyödyntämiseen. Tärkeä huomio on, että varsinaisesti tulojen perusteella arvioitu vähävaraisuus on harvoin kriteerinä tuelle, vaan tuen jakaminen perustuu perheiden taloudellisten vaikeuksien kokemiseen. Taloudellisen tuen tarpeen kasvulle on ollut ja on edelleen näköpiirissä monia syitä. Jatkossa on tärkeää pohtia, miten nyt sirpaleisesti syntyneet tukimuodot olisivat perheille hyvin saatavilla, ja toisaalta miten lasten ja nuorten harrastusten taloudellista tukea kannattaa kehittää siten, että se huomioi kaikki toimijat ja niille harrastamisesta syntyvät kustannukset

Polarisoituuko työelämän laatu? Työelämän laatu toimihenkilöiden ja työntekijöiden kokemana 1977–2008

Tutkimuksen tavoitteena oli suomalaisen aikasarja-aineiston avulla selvittää työelämän laadun muutosta eri palkansaajaryhmissä, erityisesti kiinnittäen huomiota eri sosioekonomisessa asemassa olevien nais- ja miestyöntekijöiden kokemuksiin. Lisäksi tavoitteenamme oli peilata tuloksia kansainväliseen työelämän laadusta käytyyn keskusteluun: koskevatko kansainvälisissä tutkimuksissa havaitut työn laadun muutostrendit suomalaista työelämää? Tutkimusaineistoina käytettiin vuosien 1977, 1984, 1990, 1997, 2003 ja 2008 Tilastokeskuksen suorittamia työolotutkimuksia. Yleisellä tasolla työn laadussa havaittiin melko maltillisia muutoksia yli ajan. Sosio-ekonomisella asemalla ja sukupuolella on edelleen suuri merkitys. Miehillä ja korkeammin koulutetuilla on ollut ja on yhä eniten kehittymis-, koulutus-, ja vaikutusmahdollisuuksia. Huomionarvoista kuitenkin oli, että ajallista muutosta tarkasteltaessa ylemmät toimihenkilöt eivät raportoi parannuksia, vaan myönteistä kehitystä on tapahtunut nimenomaan työntekijäasemassa olevien mahdollisuuksissa kehittyä ja vaikuttaa työhönsä, mikä kaventaa eri asemassa olevien välisiä eroja. Lisäksi työelämäkeskustelua leimanneet negatiiviset kehityskulut, kuten kiireen haittaavuus ja työn epävarmuus eivät enää 2000-luvulla erottele eri asemassa olevia, vaan koskettavat kaikkia palkansaajaryhmiä lähes yhtäläisesti

Assessing travel time-based accessibility to outdoor ice skating fields for children in Helsinki during the COVID-19 pandemic

Peer reviewe

Matkalla kohti liikunnan yhdenvertaisuutta : työkaluja monialaiseen liikuntasuunnitteluun

Non peer reviewe

Extracting locations from sport and exercise-related social media messages using a neural network-based bilingual toponym recognition model

Sport and exercise contribute to health and well-being in cities. While previous research has mainly focused on activities at specific locations such as sport facilities, "informal sport" that occur at arbitrary locations across the city have been largely neglected. Such activities are more challenging to observe, but this challenge may be addressed using data collected from social media platforms, because social media users regularly generate content related to sports and exercise at given locations. This allows studying all sport, including those "informal sport" which are at arbitrary locations, to better understand sports and exercise-related activities in cities. However, user-generated geographical information available on social media platforms is becoming scarcer and coarser. This places increased emphasis on extracting location information from free-form text content on social media, which is complicated by multilingualism and informal language. To support this effort, this article presents an end-to-end deep learning-based bilingual toponym recognition model for extracting location information from social media content related to sports and exercise. We show that our approach outperforms five state-of-the-art deep learning and machine learning models. We further demonstrate how our model can be deployed in a geoparsing framework to support city planners in promoting healthy and active lifestyles.Peer reviewe

Policy brief: Liikunnan harrastamisen esteitä tulisi poistaa lähiöissä (3/2023)

Non peer reviewe

Perhe, työttömyys ja lama

Huono-osaisuus työmarkkinoilla kasautuu perheisiin. Näin ollen voidaan kärjistetysti sanoa perheen olevan joillekin ongelma. Työttömyyden kasautumisen ongelman alkua on vaikea osoittaa, mutta kyse ei ole yksinomaan ympäristötekijöistä kuten paikalliset työmarkkinat. Perhe olennaisena sosialisaation ja identiteetin muotoutumisen viitekehyksenä levittää tavalla tai toisella myös työttömyysriskiä, toteaa Ilkka Virmasalo väitöstutkimuksessaan. Virmasalo tarkasteli tutkimuksessaan kotitalouteen ja perheeseen liittyvien tekijöiden sekä työttömyyden keskinäistä riippuvuutta erilaisissa taloudellisissa olosuhteissa vuosien 1980-1995 välillä